PERUSTIETOA HIUKSISTA

Ihmisellä on noin satatuhatta hiusta. Hiusten alkuperäinen tarkoitus on ollut suojata ihmisen päätä ja päänahkaa muun muassa auringolta, tuulelta, kolhuilta ja hiertymiltä. Ne toimivat myös eristeenä estäen lämmön liiallista haihtumista päästä ja suojaavat sitä kylmältä. Hiukset ovat ihmisen ainoa kehon osa, jonka ulkonäköä voidaan helposti muuttaa. Ne ovatkin kokeneet ajansaatossa monta erilaista villitystä.

Hiuksen rakenne

Päänahasta ulos tuleva hius on muodostunut kuolleista keratinisoituneista soluista. Se kasvaa syvällä verinahassa olevasta hiustupesta(käytetään myös nimeä karvatuppi) Hiustuppeen on yhteydessä tiheä pienten verisuonien verkosto, jonka kautta ravintoaineet kulkeutuvat muodostuvaan hiukseen. Päänahasta ulos tuleviin hiuksiin verenkierto ei enää ulotu, koska tässä vaiheessa hiukset ovat jo kuollutta materiaalia.

Hius koostuu kolmesta eri kerroksesta: suomukerroksesta, kuitukerroksesta ja ytimestä. Jokaisella kerroksella on oma tehtävänsä hiuksen rakenteessa.

Hiukset kestävät yllättävän paljon niihin kohdistuvaa rasitusta: saunan ja kihartimen kuumuutta, vääntämistä ja kääntämistä, sekä erilaisia kemikaaleja. Kaikkien näiden lisäksi ne kestävät vielä monen moista ennen kuin niiden rakenne antaa periksi ja hius murtuu. Hiusten huima kestokyky on hiuksen pinnan eli suomukerroksen ansiota. Sen tehtävä on suojata hiusta ulkoisilta tekijöiltä.
Tutkittaessa hiusta mikroskoopilla on nähtävissä, että hiuksen pinta on ikään kuin suomujen peittämä, keratiinilevyt ovat asettuneet lomittain toistensa päälle. Pinnan suomumaisia kerroksia on hiuksen ympärillä noin viisi - kymmenen riippuen hiusten paksuudesta. Paksuissa hiuksissa näitä kerroksia on enemmän kuin ohuissa.

Kuitukerros muodostaa hiuksen sisäosan. Hiusten värin antava melaniini sijaitsee kuitukerroksessa. Väri muodostuu rakeisen (eumelaniini) ja hajanaisen väriaineen (feomelaniini) sekoituksesta.
Rakeinen väriaine antaa hiuksille tummuuden, se on muodostunut keltaisesta, punaisesta ja sinisestä pigmentistä. Hajanainen väriaine antaa taas vaaleille hiuksille keltaiset ja punaiset vivahteet. Keltainen, punainen ja sininen antavat eri sekoituksina ja pitoisuuksina ihan vaalean tai tumman värin hiuksille.

Aivan hiuksen keskellä on ohut ydin. Muista kerroksista poiketen ytimellä ei ole mitään toiminnallista merkitystä ja se puuttuukin jostain hiuksista kokonaan.


Hiustyypit

Vaalea skandinaavinen hiustyyppi on suora ja hieno, tai luonnonkihara ja karhea.

Aasialainen hiustyyppi on väriltään musta ja rakenteeltaan paksu, suora ja jouhimainen. Aasialainen hius sisältää muista poiketen hyvin paljon rasvaa, mikä selittää heidän hiustensa hyvän kiillon.

Afroamerikkalainen hius on aasialaisen hiustyypin vastakohta kuiva ja kihara.

Hiuksen kiharuus ja suoruus riippuu hiusten muodosta. Suorahiuksisen ihmisen hius on poikkileikkaukseltaan pyöreä, kihara hius on soikea ja afroamerikkalaisen kähärä hius on munuaisen muotoinen.


Hiusten kasvu

Hiukset kasvavat karvatupesta vajaa puoli millimetriä päivässä ja sentistä puoleentoista senttiin kuukaudessa. Kun tämä luku kerrotaan hiustuppien lukumäärällä (100 000 ) huomataan, että päänahasta kasvaa 12-15 kilometriä hiusta vuodessa!

Hius kasvaa sykleittäin. Sen kasvussa on kolme vaihetta: aktiivivaihe eli kasvuvaihe, välivaihe ja lepovaihe.
Hius kasvaa aktiivivaiheen aikana 3-7 vuotta, jonka jälkeen seuraa muutaman viikon mittainen välivaihe.
Välivaiheessa olevan hiuksen juuriosa paksuuntuu ja irtoaa hiusnystystä, mutta ei vielä irtoa päänahasta, ellei siihen kohdistu kovaa vetoa.
Välivaiheen jälkeen hius siirtyy lepovaiheeseen, joka kestää noin 3-4 kuukautta.
Lepovaiheen aikana hiustuppi alkaa kasvattaa uutta hiusta, joka työntää lopulta vanhan hiuksen edeltään pois. Ihmiseltä lähtee päivittäin noin 20-100 lepovaiheessa olevaa hiusta.
Tämä kierto on käynnissä ympäri päänahan aiheuttaen sen, että ihmisen hiuksista osa on aina kasvuvaiheessa, välivaiheessa ja lepovaiheessa.